Huhhei ja Joulu meni

Joulusta selvitty ja arki alkaakin koputella jo mielessä. Olen ollut koko joulun töissä, joten varsinaisesta lomailusta ei ole ollut kyse, mutta päivät ovat kuluneet sukuloidessa. Pyhien jälkeen saatiin yllärinä tiistaina Anniina meille pitämään tuntia. Niin kivaa!!

Selman uusi satula saapui vähän ennen joulua, mutta ikäväkseni sain todeta, että kaari olikin yhtä kokoa liian kapea Selmalle. Onneksi joulunpyhinä sain ostettua käytettynä sopivan kaaren ja se saapui eilen. Trekker sai uuden hyvän kodin myös pari viikko sitten, joten me olemme olleet satulattomia tässä pienen hetken. Menin tunnin siis vielä siskon Mustangilla, kun se onneksi vielä oli meillä ;)

Melko vakava alkukäyntejä tallustava täti

Selma vaikutti aluksi olevan lähestulkoon lentoon lähdössä, mutta aika nopsaan löytyi rauha ja keskittymiskyky. Tehtiin tehtävää keskiympyrällä. Jokaisella lyhyellä sivulla tehtiin voltit ulospäin ja tehtävänä oli asettaa hevosta ja lyhentää käyntiä voltilla ja mennä keskiympyrän osuuden reippaampaa tahtia. Ensimmäistä kertaa ikinä, sain kehoituksen reippaampaan käyntiin selman kanssa =D Kantapääni karkasivat myös helposti liian alas ja niitä yritin muistaa "kannatella". Suunnanvaihtojen jälkeen tehtiin (tai yritettiin tehdä) voltilla kääntymiset epäsuorilla. Selman kanssa vielä hieman hakemista tässä asiassa, mutta pääasia, että tamma ei kohkottanut tilanteesta ulos pää pilvissä vaan mielestäni ihan yritti tehdä. Oma kroppa oli pahasti hakusessa, mutta ehkäpä se tästä taas pikkuhiljaa alkaa sujua.

Lopputunnista tehtiin ravinostoja keskiympyrällä. Aluksi ihan muutaman askeleen verran. Sitten pikkuhiljaa pidempää pätkää. Selma yllätti positiivisesti ja ravasi. Ihan oikeasti ravasi - ei mitään peitsiin rikkomista heti mun pienimmästäkin heilahduksesta. Ja kaiken lisäksi ihan rauhallista ravia. Aluksi tahtoi reitti mennä miten sattuu, mutta lopulta ravattiin muutamia ympyröitä ihan suht mukavasti (ainakin, kun vertaa aiempaan). Loppukäynnit piti mennä ilman jalkkareita, mutta selma tuntui olevan aika tohkeissaan ravailuista, niin katsoin paremmaksi pitää jalkkarit jalassa. Lopuksi vielä taluteltiin hevosia hetki kentällä.

Meidän kenttä oli pitkästä aikaa aika mukavassa kunnossa. Se oli pitkään aivan jäinen ja ennen hevosten hokkikengitystä, ei kentälle ollut kertakaikkiaan asiaa. Nytkin se oli itselle hieman liukas, kun lumi satoi jään päälle, mutta onneksi hevosilla jalat pitivät ihan hyvin.

Papun asioista sen verran, että se oli jälleen tosi hapan ja kiukkuisen oloinen selkään noustessa. Jumitti alkuun myös ratsastaessa ja Fanny peruutteli pitkän tovin sen kanssa, kun eteenpäin meno ei tahtonut yhtään onnistua. Lopputunnista Papu liikkui kuitenkin aivan hyvin ja mielellään. Ratsastuksen jälkeen Fanny hieroi sitä ja laittoi arnicaa selkään ennen loimittamista. Aloitettiin nyt Papulle psyllium-kuuri, jos vaikka ongelma vähenisi sitä kautta.

Omnomnom... hiven greenlinea mauksi, pellavaa ja psylliumia. Kelpasi!