 |
| Et ymmärrä edes hävetä?! |
No niinpä! Kyllä me ratsastettiin se toinenkin ratsastustunti sillä viikolla ja heti seuraavana päivänä. Arvatkaa kuinka hyvin muistan enää. Tärkein asia, joka siitä tunnista jäi mieleen oli se, että miten hirveän vaikeaa mulle on reagoida tarpeeksi nopeasti, että osaan kiittää Selmaa oikeaan aikaan. Tarkoitus oli heti Selman myödätessä ja rauhoittuessa, löysätä sisäohjaa ja nopeasti rapsuttaa hieman kaulalta samalla. Muista tehtävistä en muista juurikaan mitään. Hyvä fiilis kuitenkin tunnista jäi =)
Meidän opettajamme jäi äitiyslomalle myöhemmin syksyllä ja onneksi säät olivat suotuisat ihan viimeisiin tunteihin asti. Kenttä pysyi hyvänä ja sää oli useimmiten ihan kiva. Pari viimeistä tuntia ratsastin lainasatulalla, koska Trekker pyörii selässä ja aiheutti inhottavan tasapainottoman olon. Siskolta lainattu mustangin penkki vaikutti kaikinpuolin hyvältä. Selma liikkui sen kanssa mukavan rentona ja satula pysyi paikallaan hyvin ilman liukuesteitä ja häntäremmejä. Olin innoissani!
 |
| Mustang ekaa kertaa kokeilussa. Oma kroppa ei toiminut aluksi yhtään ja istuin satulassa aivan omituisesti. Lopputunnista onneksi alkoi helpottaa =D |
Päätin sitten ostaa mustangin penkin omaksi sekä toppauttaa sen uusiksi. Satulakorjaamon Sanna poikkesi sovittamaan satulan, että saataisiin toppaus tehtyä juuri selmalle sopivaksi... No, niinhän siinä sitten kävi, että satula onkin kuulema hieman liian kapea :/
Seuraavaksi minä sain sattumalta neljä myyntisatulaa kokeiltavaksi selmalla. Neljästä kaksi asettui liikaa painopiste takakaarelle. Kaksi muuta asettuivat selkään paremmin, mutta toisessa etukaaren kulma oli lavoilta aivan väärä suhteessa selman selkään. Viimeisin vaihtoehto niiasi eteen... alkoi tuntua toivottamalta projektilta.
 |
| Sydney ja iso maha! |
 | |
| Lavoiltakin ihan kiva näin amatöörin silmin |
Sovittaja vinkkasi, että kannattaisi mustangin tai sydneyn satuloita kokeilla leveydessä 33. Ilokseni sainkin läheltä sydneyn yleissatulan kokeiluun. Kaunis ja hyväkuntoinen satula. Istuikin selkään kauniisti! Harmi vaan, että valui kaulalle jo kävellessä pellolle... Tässä vaiheessa oli ratsastuspohjat menneet ihan pilalle - ajatellen nyt minun kengättömiä hevosiani. Lipsumista, liukastelua ja tikittävää lyhyttä askelta epävarmalla pohjalla. Yritettiin juoksuttaa laitumella ja kokeilla uudestaan. Ei auttanut. Harmitti!
 |
| Venyttelyä |
Nyt odotamme keskiviikolle kengittäjää, että saadaan hokkikengät alle ja päästään taas töiden pariin. Ja muutama satulakin on tulossa jälleen sovitettavaksi =D
Tuo sisäohjan kiitos oli se juttu, jolla Seppokin saatiin nopeasti rentoutumaan ja kulkemaan oikeinpäin.. ��
VastaaPoistaHups! Mä huomasin vasta tänään sähköpostista ilmoituksen kommentista ja lähdin etsimään, että mistä moinen löytyy =D Asetukset näköjään niin, että kommentit ei näy automaattisesti..
VastaaPoistaTuo sisäohjalla kiittäminen tosiaan toimii. Kunhan opin tekemään sen tarpeeksi nopeasti ja tarpeeksi "vähän". Mun paha tapa on retkahtaa melkein kaulalle hevosta halailemaan :'D