Lauantai näyttäisi vakiintuneen meidän ratsastustunti-päiväksi. Tänään Fanny oli huonovointinen ja sanoi aamupäivällä, että hän ei pysty osallistumaan tunnille. Yritin pikaisesti löytää Fannylle tuuraajaa, mutta kukaan ei päässyt paikalle niin lyhyellä varoitusajalla. Päätin sitten, että otan itse vaihtelun vuoksi Papun tunnille ja pyydän, jos voitaisiin keskittyä mun istuntaan enemmän. Ennätin Suville laittaa viestiä, että: "Fanny ei ratsasta, jos ottaisin Papun". Suvi oli selvästi lukenut mun ajatukset sillä kentälle saavuttuaan hän ilmoitti, että nyt onkin hyvä keskittyä hiomaan istuntaa.
Fanny ei lopulta jaksanut tulla edes tuntia seuraamaan, vaan lähti sohvalle lepäämään ja lämmittelemään. Kuvat jäivät jälleen saamatta =( Tiedän, että ne olisivat todella inhorealistista katsottavaa, mutta samalla myös tosi opettavaista. Olen huomannut, että joitain asioita en vaan mitenkään osaa hahmottaa oikein selästä käsin. Alkukäyntien ajan yritin saada Papun edes kävelemään. Selman matkaavoittavan käynnin jälkeen Papun lähes unelias tallustelu tuntui vieraalta, mutta samalla tosi rauhoittavalta. Pitkän tauon jälkeen Papu tuntui myös paljon korkeammalta =D
 |
| "Jaa sun kanssa, et oo tosissas?!" |
Ohjien keräilyn jälkeen ratsastettiin kulmia kunnolla, ensin asetus - sitten käännös. Käyntiä yritin pitää edes jotenkuten reippaana. Papu löntysteli heti, jos tuli tilaisuus ja ehkä siitä johtuen kompuroi muutaman kerran. Päätin siis yrittää pitää ruunan hereillä ennen kuin ollaan turvallamme kentän hiekassa molemmat. Samalla Suvi heitti mulle kysymyksiä: "onko sun istuinluut molemmat tasan samalla kohdalla vai onko toinen edempänä kuin toinen?". Useimmiten se oikea istuinluu oli karannut hieman edemmäs kuin vasen.
- Rentouta jalkaa
- Kevitä varpaalta, mutta pidä silti jalka jalustimessa
- Usein neuvotaan painamaan kantapäät alas, mutta sittenhän koko jalka jännittyy
- Muista kulma käsissä ja pidä nyrkit kunnolla kiinni.
- Jousta hartioista
- Älä anna pohkeen karata taakse, kun annat pohkeita (uusi ongelma mulle)
Näitä tehtiin molempiin suuntiin. Hämmentävää oli, että suunnanvaihto sekoitti pakan hetkeksi ja itsensä kerääminen oli aloitettava alusta. Suvi vertasi ratsastajan kehoa palikkatorniin, joka pitäisi saada kasattua mahdollisimman tasaiseksi ja vakaaksi torniksi ja sitten etsittävä niitä lihaksia, jotka pitävät tornin tasapainossa.
Sitten siirryttiin kevyeen raviin ja kaikki palikat menivät jälleen sekaisin. Huojuva torni! Papun ravi tuntui tosi suurelta Selman ravin jälkeen. Selmalla on ehkä vauhtia aluksi enemmän, mutta askeleet tasaisemmat ja pienemmät. Samat ohjeet kaikuivat ja muutamalla lisäohjeella:
- Pidä kädet tasaisena, ota vaikka harjasta tukea ja jousta sieltä hartioista
- Muista kevittää varpaalta ja annan jalan olla rentona
- Ole valppaana pyytämään hevosta eteen ennen kuin se siirtyy käyntiin
Jalustimien lyhennys reiällä kesken kaiken ja sitten jatkamaan. Onnistuihan sitten vihdoin muutama ihan mukava pätkä. Lopuksi tein vielä siirtymisiä käynti - ravi -käynti. Sujuvista siirtymistä ei nyt tällä kertaa puhuta, mutta jonkinmoisia sentään saatiin aikaiseksi. (Note to self - kyllä sullakin on ne vatsalihakset jossain, etsi ne!)
Tunnin lopuksi tehtiin pohkeenväistöharjoituksia kentän pitkällä sivuilla. Pohkeenväistössä Papun rauhallinen käynti on kyllä helpottava tekijä ja saatiin ihan kivasti niitä ristiaskeleita sieltä tulemaan. Vapaat ohjat ja jalustimet pois. Loppukäyntien ajan pyörittelin ja nostelin jalkoja. Etsin niitä istuinluita ja yritin avata kireitä lonkankoukistajiani sekä istua suorassa.
Yhteenvetona:
- Rennompi tunti ja fiilis
- Olenpa minä VINO ja miten vaikea sitä on itse havaita
- Vaihtelu virkistää
- Oli kiva kuulla, että Papulla istuin heti alusta asti rennosti ja suorempana
- Taakse karkaava pohje saattaa johtua osaksi satulasta, koska sitä ongelmaa ei Selman kanssa ole
- Papu oli hyvällä fiiliksellä koko ajan
- Oli mukava olla välillä yksärillä
- Ei ollut raippaa laisinkaan, vaikka Papu!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti